Ei se noin ole!

Partiossa on asioista, joista ei olla oltu eikä edes tulla olemaan samaa mieltä. Partiojohtaja.fi:n uudessa Ei se noin ole! -sarjassa käsitellään näitä asioita. Jos olet eri mieltä, kerro se keskustelupalstalla.

Sininen partiopaita vs. ruskea partiopaita

Sininen: Ruskea partiopaita on ehkä brittiperuja, mutta Suomessa huomattiin sinisen värin upeus jo aikaisin. Sitä paitsi Suomen Partiolaiset kehotti kaikkia käyttämään sinistä partiopaitaa 1970-luvulla. Miksi kapinoida, kun sininen on hehkeä suomalaisuuden väri? Se on arvokas ja ah, niin kansallisromanttinen – eikä se ole persoonattoman hiekkakasan värinen."

Ruskeapa: Ruskea on aito ja alkuperäinen partiopuseron väri. Sillä on vankat perinteet partioliikkeen alkuhämäristä aina tähän päivään saakka – niin meillä kuin maailmallakin. Sininenhän oli Suomessa alun perin oikeastaan tyttöjen ja NMKY-taustaisten partiolaisten asun väri. Ruskean partioasun käyttämisessä ja siinä viihtymisessä ei siis suinkaan ole kysymys kapinoinnista vaan aidosta perinteiden kunnioittamisesta. Mainitsemallasi 1970-luvulla muuten laulettiin ruskean propagandan hengessä: "...sininen paita on taakaksi vain, ei retkillä sitä voi käyttää lain – heikko on, repeää, hajoaa!"

Sininen: Sininen paita on itse asiassa ruskeaa parempi retkillä. Se kestää varmasti yhtä hyvin kuin ruskea. Sen lisäksi siitä näkee, milloin se pitää viedä pyykkiin. Jos taas ruskea likaantuu, se vain ruskistuu lisää. Eron huomaisi vain hajusta. Partiopaidan värin ei ole hyvä olla niin lähellä mudan ja lian väriä. Puhutaan partionsinisestä – luonnollisesti siis partiopaidan kuuluu tunnustaa pääväriä.

Ruskeapa: Sininen sopii merelle ja kamaripartiointiin, mutta ruskea suomalaiseen luontoon, jossa toimiminen on partiomenetelmän keskeisiä ominaispiirteitä! Sininen kikertää maastossa jopa häiritsevästi silmään – ruskeassa puserossa partiolainen on hyvässä sopusoinnussa ympäristönsä kanssa!

Sininen: Sininen on meille hyväksi myös tietämättämme: väriterapian mukaan sininen väri parantaa heinänuhan oireita, lisää itsevarmuutta ja rentouttaa. Kaipuu ruskeaan taas kertoo ongelmista arkipäivän elämässä... Myös partiopaitojen uusista versioista, ”mustikasta” ja ”rusakosta”, sininen on fiksumpi. Mustikka assosioituu idylliseen metsään, rusakko taas johonkin kukkapenkkejä tuhoavaan.

Ruskeapa: Rusakkohan on dynaaminen ja eloisa otus. Kantakaamme ruskeita partioasujamme ylpeinä ja tyytyväisinä.

Teksti: Liisa Lundell (sininen) ja Max Isaksson (ruskea), kuva: Joel Nykter