Ei se noin ole!
Partiossa on asioista, joista ei olla oltu eikä edes tulla olemaan samaa mieltä. Partiojohtaja.fi:n Ei se noin ole! -sarjassa käsitellään näitä asioita. Jos olet eri mieltä, kerro se keskustelupalstalla.

Sekalippukunta versus tyttö- ja poikalippukunnat
Väittelijöinä Lotta Kosonen, Ruokolahden Erätoverit (sekalippukunta) ja Erkka Rinne, Tampereen Kotkat (poika- ja tyttölippukunnat)
Lotta: Sekalippukunnassa oppii olemaan ja toimimaan vastakkaisen sukupuolen kanssa. Myönnän toki, että tyttölippukunnassa voidaan harrastaa partiota vapaammin, kun ei koko ajan tarvitse miettiä, miltä he näyttävät poikien edessä. Jossain vaiheessa kaikki kuitenkin joutuvat tottuttelemaan siihen, ettei aina voi näyttäytyä toiselle sukupuolelle kauneimmillaan, joten miksei sitä opettelisi jo pienestä pitäen partiossa.
Erkka: Kaikki ei suju tytöt ja pojat sekaisin. Oman laumani johtajana tuskin pärjäisi moni tyttö, sillä sen verran hurjaa meno tuonikäisillä vielä on. En usko, että pojat ja tytöt edes haluaisivat tehdä samoja juttuja samalla tavalla. Tytöt ja pojat kehittyvät eri tahtiin.
Poikalippukunnalle yhteistoiminta esimerkiksi sisarlippukunnan kanssa on erittäin hyvä toimintamuoto. Ja leireillä kaikki ovat kuitenkin samassa veneessä, joten ulkonäöllisiin seikkoihin tuskin tulee kiinnitetyksi sittenkään huomiota.
Lotta: Sen, että meno voi mennä aika rajuksi poikien kesken, ei pitäisi olla este yhteiselle toiminnalle. Sama pätee kaikkeen partioon. Luonnollisesti tytöt ja pojat voivat haluta tehdä hieman erilaisia asioita ja eri tavoilla, mutta loppujen lopuksi samasta harrastuksesta tässä on kyse, joten turha jakaa asioita "tyttöjen ja poikien jutuiksi".
En tosin kiellä, etteikö partion harrastaminen välillä sekalippukunnassa jakaantuisi. Jos homma ei toimi perinteisellä tavalla, voidaan muodostaa tyttö- ja poikaryhmiä. Mutta tällöinkin kaikki toiminta on silti saman lippukunnan toimintaa, eikä aikaa mene esimerkiksi kokoustamiseen ensin oman ja sitten toverilippukunnan kanssa.
Erkka: Yhteislippukunta, jossa on silti erillisryhmiä? Kuulostaa aivan piiriuudistukselta, jossa yksiköitä suurentamalla pyritään nykyistä laadukkaampaan toimintaan. Voisihan tuo toimiakin, sillä isosta lippukunnasta on helppo löytää johtajia pesteihin.
Toisaalta, sekalippukunnissa työt saattavat helposti jakaantua sukupuolten kesken; riittääkö sekalippukunnissa poikia laumanjohtajiksi ja muonittajiksi? Uskon, että tilanne, jossa tehtävät jakautuvat sukupuolen mukaan, ja jossa kaikki tämän hiljaisesti hyväksyvät, voi tosiasiassa olla monien mielestä kestämätön.
Lotta: Jos tehtävien jaossa tule vastaan ongelmia, on lippukunnasta kiinni, miten ne hoidetaan. Eikä automaattisesti voida olettaa, että tehtävien jako olisi ongelma. Ja jos tilanteesta tulee kestämätön jollekulle, hän puhukoon suunsa puhtaaksi.
Erkka: Jako tyttö- ja poikapartioon on ennen kaikkea historiallinen, niin maailmanlaajuisesti kuin lippukuntienkin tasolla. Pitkät perinteet pitävät yhä, vaikka monta leiriä on pidetty sitten partioliikke(id)en perustamisen. Mitään järkevää perustetta jaolle ei välttämättä nykymaailmassa enää ole. Kuitenkin, koska jo koulu ja muu yhteiskunta tarjoavat paljon tilanteita, joissa eri sukupuolet toimivat yhdessä, on joskus mukavaa viettää poikien tai tyttöjen omaa aikaa.
Kuva: Joel Nykter
Keskustele: Miten on?
Juttusarjan edelliset osat:
Väittely partiopaidan väristä.
Väittely partiotaitokisoista.
Väittely siitä, loppuuko partiolaisuus, kun ottaa huivin kaulasta.
|