Partiojohtajan auttava puhelin: Samoajaluotsilla on asiaa

Puhelimen toisessa päässä on oululaisen Pohjan Veikkojen samoajaluotsi Eetu Marjakangas. Toisessa päässä hänen kysymyksiinsä vastaa Suomen Partiolaisten ohjelmavaliokunnan samoajatoiminnasta vastaava Heini Salo.

Marjakangas: Lähes kaikissa lippukunnissa podetaan jonkun asteista johtajapulaa, mikä yleensä tarkoittaa, että lähes kaikki samoajat toimivat myös johtajatehtävissä. Miten samoajat saisi oman tarpojavartionsa johtamisen ohella innostetuksi vielä samoajatoimintaan?

Salo: Samoajaikäisille vertaistuki ja yhdessä tekeminen ovat avainsanoja. Samoajaohjelman pitäisi olla porukan omaa tekemistä, eikä pakkopullaa. Jos samoajat jäävät yksin ainoastaan oman tarpojavartionsa kanssa, saattaa koko partioharrastus jäädä. Luotsi ja muut aikuiset voivat myös järjestää samoajille tapahtumia, tai esimerkiksi toteuttaa osan viikonloppuleiristä.

Marjakangas: Samoajien materiaalina on nahkakantinen kalenteri, joka on melko arvokas. Mikä on sen rooli samoajaohjelmassa ja pitääkö kaikilla samoajilla olla sellainen?

Salo: Kalenteri olisi hyvä olla kaikilla samoajilla, sillä se sisältää paljon hyödyllistä tietoa. Sen lisäksi, että samoajakalenterissa on aktiviteettien kuvakset, siellä on paljon tukimateriaalia esimerkiksi tarpojavartion johtamiseen. Samaa kalenteria käytetään myös vaeltajaikäkaudessa, joten investoinnista on hyötyä pitkäksi aikaa.

Marjakangas: Samoajaohjelman aktiviteetit on jaoteltu pakollisiin ja valinnaisiin. Kuinka paljon luotsin pitäisi seurata aktiviteettien suorittamista?

Salo: Samoajaluotsilla on tärkeä rooli ainakin toiminnan suunnittelussa. Suunnitteluvaiheessa tulisi varmistaa, että toiminta on realistista ja samoajaohjelman mukaista. Luotsin kannattaa innostaa ja yrittää ohjata samoajia oikeaan suuntaan. Kun luotsi on perillä suunnitelmista, hän myös tietää, missä kohtaa samoajat tarvitsevat mahdollisesti apua.

Marjakangas: Samoajaohjelman pakollisissa aktiviteeteissa suurin osa on yleistä partiotoimintaa ja johtamiseen kasvattavia tehtäviä. Kannattaako nämä tehdä heti aluksi, ikään kuin siirtymävaiheena tarpojista?

Salo: Kyllä, etenkin johtamiseen liittyvät aktiviteetit kannattaa tehdä melko alussa. Toteutustapa riippuu lippukunnasta. Johtaja-aktiviteetit voidaan tehdä vaikka viikonlopun aikana tai sitten ensimmäinen puolivuotinen voi olla johtajaharjoittelua.

Marjakangas: Miten usein luotsin tulisi olla yhteydessä samoajiinsa?

Salo: Luotsin kannattaisi jollain tavalla olla yhteydessä samoajiinsa vähintään kerran kuukaudessa. Joskus puhelinsoitto tai sähköpostikin on hyvä tapa, mutta olisi tärkeää myös aika-ajoin nähdä kasvotusten.

Marjakangas: Välillä tuntuu, että samoajat eivät osaa päättää, mitä aktiviteetteja he alkaisivat porukalla tehdä. Teini-ikä tuntuu korostavan ongelmaa. Onko ideana, että aktiviteetit tehdään porukalla, vai voiko jokainen tehdä mieleisiään?

Salo: Perusidea on, että suurin osa aktiviteeteistä tehdään ryhmänä. Samoajaohjelma sisältää silti myös aktiviteettejä, joita voi tehdä yksin tai pareittain.

Marjakangas: Samoajaohjelmassa puhutaan pidempiaikaisista projekteista. Millaisia ne voisivat olla, ja miten luotsi voi innostaa samoajia tällaisiin projekteihin?

Salo: Yksi hyvä projekti voisi liittyä Explo 009 -tapahtumaan, joka pidetään marraskuussa. Sitä varten samoajavartio voi valmistella oman projektinsa, joka sitten esitellään tapahtumassa. Isompi projekti voi myös olla esimerkiksi rahankeruuta kansainväliselle leirille osallistumista varten tai valmistautumista vaativaan vaellukseen.

Teksti: Arttu Tanner, kuvat: Joel Nykter

Keskustele: Hämmentääkö jokin asia vaeltajaohjelmassa?